Neljäs viikko

Neljäs viikko sujui minulla jo normaalein kuvioin. Osastolla työskelentely työparini Martan kanssa sujuu ongelmitta. Aamulla aloitan vitaalien mittaamisella ja lääkehoidon katsomme ohjaajan kanssa yhdessä. Osastolla käytettävien lääkkeiden nimet alkavat olla tuttuja, muistan mihin kyseinen lääke on määrätty ja kuinka se valmistetaan. Potilaiden kanssa työskentely on todella mukavaa. He mielellään kyselevät mistä olen kotoisin ja kuinka kauan olen täällä Espanjassa. Muutamia kommentteja olen itsekkin saanut siitä, että minun pitäisi puhua espanjaa, kun olen tullut espanjalaiseen sairaalaan tekemään harjoittelua. Olen kyllä samaa mieltä, jos olisin opiskellut maan kieltä etukäteen, espanjalaisten potilaiden ja hoitajien kanssa kommunikointi olisi paljon helpompaa. Tässäpä siis pienenä vinkkinä muille vaihtoon lähtijöille, että opetelkaa vaihtomaan kieltä. Se on ystävällistä henkilökuntaa ja potilaita kohtaan sekä helpottaa kanssakäymistä, kun osaa edes jotain. Tämä on viimeinen viikkoni tällä osastolla ja tästä sitten jatkan päivystykseen tai leikkaussalin puolelle. Varmaksi en vielä tiedä paikkaani, kun tällä hetkellä Xanitissa on opiskelijoita niin paljon, että opiskelijavastaavalta pitää kysyä minne mahtuu.

Tiialla alkoi viime viikolla sairaalassa uudet kuviot. Hän aloitti maanantaina päiväkirurgian puolella. Siellä hän on päässyt harjoittelemaan paljon kanylointia, verinäytteenottoa ja pre-haastatteluita leikkaukseen tuleville potilaille. Päiväkirurgian puolella englanninkielentaito on huonoa. Vain pari hoitajaa puhuvat englantia ja vastaanotto on hieman nihkeää, jos espanjankielentaitoa ei ole. Tiian ohjaaja puhuu englantia ja Tiiakin osaa vähän espanjaa, joten heillä kommunikointi sujuu hyvin. Xanitissa päiväkirurgia on yhdistelmä leikoa, päiväkirurgiaa ja heräämöä. Osa potilaista siis kotiutuu samana päivänä ja osa menee leikkauksesta osastolle. Tiian viime viikko sujui hyvin. Opittu uutta ja tällä viikolla Tiia pääseekin sitten ihan leikkaussalin puolelle. Olemme olleet nyt vappuvapailla ja huomenna taas pääsemme työn touhuun.




Viikonloppuna kävimme pyörähtämässä Ferioilla, Fuengirolassa järjestettävät kansainväliset markkinat, joissa riittää melua ja hulinaa viidelle päivälle. Jokaisella maalla on siellä oma pienikokoinen baari, jossa soitetaan oman maan perinteistä musiikkia. Ferioilla pääsee myös maistamaan kaikenlaisia herkkuja ja juomia, ripauksella oman maan kulttuuria. Markkinoilla on myös myyntiteltat, joissa on myytävänä kaikenlaista kotiinvietävää, laukuista mausteisiin ja koruihin. Ihmisiä siellä alkoi lähelle puolta yötä olemaan niin paljon, että liikkuminen oli hankalaa ja tungos joka paikassa. Lähdimme syömään asuntomme lähellä olevaan ravintolaan ja siitä sitten untenmaille.

Lauantaina kävimme päiväreissulla Malagassa. Vanha kaupunki on todella kaunis pienine katuineen ja putiikkeineen. Kaupat ovat siellä samat kuin Fuengirolassa, mutta valikoima saattaa olla laajempi ja kaupat muutenkin isomman kokoisia. Kahviloita ja ravintoloita sieltä löytyy pilvin pimein. Kävimmekin yhdessä Marokkolaisessa ravintolassa, jossa oltiin vähän pihalla ruoka-aineiden sisällöstä... Tiia tilasi vuohenjuustosalaatin ja varmisti vielä tarjoilijalta, että onhan tämä annos gluteeniton. No, tähän tarjoilija vastasi, että ei ole gluteeniton, koska salaatissa on vuohenjuustoa. Muutaman minuutin ihmettelyn ja selittelyn jälkeen, myyjä tarkisti puhelimestaan mitä vuohenjuusto sisältää ja pahoittelee, että kyllä olemme oikeassa, juusto ei sisällä gluteenia. Huvittuneena katsoimme, kun ravintolan keittiössäkin käy kuuma keskustelu ja kokki lukee hyvin hermostuneena vuohenjuustopaketin kyljessä olevaa ravintosisältölappua. Tämän sekaannuksen jälkeen, salaatista puuttuivat kaksi ainesosaa, joista tarjoilija oli taas hyvin pahoillaan ja toi ylimääräisessä kupissa puuttuvat pähkinät ja rusinat. Tälle ravintolalle emme jättäneet tippiä. Shoppailun lisäksi kävimme katsomassa Alcazaban linnaa. Se on rakennettu suuren mäen päälle, josta on hyvät näkymät Malagan keskustaan. Linnan juurella on amfiteatteri Rooman valtakunnan ajoilta. Alcazaba on hyvin kaunis ja siellä on myös lasivitriineissä erilaisia astioita, joita on käytetty mm. 1400-luvulla.






















Viime postauksessani mainitsin, että menemme kokeilemaan sähköpyöräsafaria Mijakseen. No, soitin suomalaisen miehen omistamaan firmaan, joka järjestää näitä retkiä. Harmiksemme viime viikonlopun safarit olivat jo täynnä ja sähköpyörät lähtivät viikonlopun jälkeen Suomeen kesäksi.

Viime viikko oli siis kaikinpuolin taas mukava, tekemistä ja katsomista riittää, uuden opettelua ja vanhan kertaamista, näihin tunneltiin, adios!